Pornomusikaalin esitykset
Teatteri Poleemi, Jyväskylä. Ensi-ilta 25.1.2008. Ohjaus ”Johnny Deep”.
www.myspace.com/pornomusikaali
Pornomusikaalista kirjoitettua:
Keskisuomalainen/Lotta Roukala:
PORNOMUSIKAALI ROISKAHTAA REISILLE
Teatteri Poleemin Pornomusikaali pläjäyttää Vakiopaineen näyttämölle b-luokan elokuvaa. Pornoleffan kuvauksista kertovaan esitykseen kuuluu tarkoituksenmukainen mauttomuus ja kotikutoisuus...
Mauttomuudella pelaaminen on haastavaa, lopputuloksen on oltava hyvin tiedostavaa, jotta se toimisi. Esityksen idea on herkullinen, aina niin ajankohtainen ja myyvä. Esitys ylistää sarkastisesti ryöstökapitalismia ja itsensä myymistä. Paikoitellen se esittää varsin uskottavanoloisesti pornoteollisuuden lainalaisuuksia...
Toteutuksessa ja erityisesti tekstissä on aidosti naurattavia ja kantaan osuvia pikkuvitsejä,
jotka pidättelevät esitystä pinnan yläpuolella. Tuotantotiimin huutaminen mikrofoniin lehdistötilaisuudessa, pornotähden haave omasta ponista ja kuvauksien hätäapu stunt-penis
ovat hauskoja yksityiskohtia. Kuvaaja Igorin oivallus länsimaisesta individualismiharhasta ja pornoteollisuuten uppoavasta ykkösten ja nollien allegoriasta on esityksen ydinsanoma.
Kaikki on aina korvattavissa jollakin toisella.
Suur-Jyväskylä/Aapo Siippainen:
SUTTUISTA KUVAA JA RIVOA PUHETTA
Musikaalin nimi on Teatteri Poleemin halpa kikka houkutella kaamoksessa vapiseva yleisö näytelmänsä pariin. Pornoa näytelmässä ovat rumat sanat ja musikaalia pari kömpelöä syntikkamelodiaa.Pornomusikaali kertoo 1980-luvun aikuisviihdeteollisuudesta. Pornon kuvaa-minen ei ole Yhdysvalloissa enää laitonta ja vhs-video on tuonut kiimaiset elokuvat myös koteihin....
Henkilöistä varsinkin miehet ovat hauskuudessaan taitavia. Vinot irtoviiksetkin näyttävät pirun hyvältä... Pornoteollisuushan tarjoaa teatterille, varsinkin poliittisena teatterina itseään kutsuvalle Poleemille kiehtovia aiheita ihmisten hyväksikäytöstä, viihteen markkinataloudesta ja seksuaalisuuden tabuista. Pornomusikaali on kuitenkin vain lukioteatterien tasoinen hupinäytelmä, joka punastuttaa tai vavisuttaa katsojaa yhtä paljon kuin Hennes&Mauritzin alusvaatemainokset. Teatteri Poleemi kertoo pyrkineensä lavastuksella 1980-luvun vhs-tunnelmaan. Se selittää uskottavasti näytelmän huonolaatuista musiikkia ja suttuista kuvaa.
|
