• Marko

"24" (ensimmäinen tuotantokausi 2001)


Vinkki: “tydyt-TI-dyy.”

Kysymys on “montako minuuttia on kapitalistin tunti?” Näin monta minuuttia nimittäin mahtuu “24”-sarjan “reaaliaikaiseen” tuntiin, kun siitä otetaan pois mainoskatkot. Kun alku- ja lopputekstit poistetaan, voidaan sanoa, että tunnista jää puuttumaan kolmasosa. Vuorokaudessa on näin 17 tuntia.

Huvittavaa on, että vaikka sarja tapahtuu reaaliajassa, amerikkalaisittain pitkien mainoskatkojen aikana ei tapahdu tietenkään koskaan mitään merkittävää. Ehkäpä henkilöt käyvät tänä aikana vessassa tai syövät ja juovat, koska itse sarjassa he eivät sitä tee. Ensimmäisessä tuotantokaudessa päähenkilö Jack Bauer nähdään syömässä kerran, ja kun pahat terroristit tunteja myöhemmin tarjoavat vankina olevalle Bauerille ruokaa, tämä kieltäytyy. Sarjassa ei myöskään nukuta eikä kukaan ole koskaan väsynyt. Ainoana poikkeuksena on Jackin tytär Kim, jonka äiti herättää, kun tämä on niin väsynyt, että torkkuu. “Et saa nukkua Kim, meidän täytyy olla varuillaan, jotta voimme paeta vankeudesta”, äiti sanoo! Kun sarja alkaa ja päättyy keskiyöllä, voidaan laskea, että lopussa kaikki ovat valvoneet nelisenkymmentä tuntia putkeen. Tämän taisivat huomata myös sarjan tekijät, sillä toinen kausi alkaa sopivammin aamukahdeksalta.

“24” korostaa amerikkalaisten Pyhää Perhettä huvittavuuteen asti. Kaikki muu ovat toissijaista – myös “kansallinen turvallisuus” – kun Jack Bauer yrittää pelastaa jatkuvasti pulaan joutuvaa vaimoaan ja tytärtään. Sarjan edetessä perhesiteet venyvät ja paukkuvat, kunnes kärjistyivät viimeisimmässä tuotantokaudessa hyperoidipaalisiin mittoihin, kun Jackin isä osoittautuu pahikseksi ja tämä joutuu kiduttamaan omaa veljeään – joka joutuu lopulta oman isänsä tappamaksi. Samalla panokset kohoavat kausi kaudelta, kunnes ydinpommin räjäytys on vain yksi monista juonikuvioista.

“24”:n merkittävyydestä 2000-luvun americanalle todistaa se, että sitä ovat parodioineet sekä South Park että Simpsons. Soittoäänestä on tullut tunnistettava ikoni. Sarjan yhteen jaksoon mahtuu enemmän juonenkäänteitä kuin keskiverron suomalaisen kirjailijan koko tuotantoon.

Samalla “24” on aika kliseistä toimintasarjaa ja kuvastaa amerikkalaisten tuntoja 2000-luvulla. Kidutuksesta tulee sarjan edetessä yhä hyväksyttävämpää ja päähenkilö turvautuu siihen yhä hanakammin. Keskimäärin joka toisessa jaksossa kidutetaan jotakuta. Tahaton osoitus jenkkien järjestelmästä on, että sen eri byroot – fiktionaalinen Ciitiijuu ym. – joutuvat tappelemaan jatkuvasti keskenään. Vaikka tämä on tietenkin draamallisesti oivallista, sillä on taustansa todellisuudessa, kuten Looming Tower -kirjan yhteydessä kirjoitin. Tarinankerronta on vauhdikasta, ja vauhti ja mutkikkaat juonenkäänteet ovatkin monesti pääasia, niin ettei katsoja huomaisi tapahtumien logiikan ontumista. Vaikka kaikki tapahtuu yhden päivän aikana, likaa tai hikeä ei näy missään. Hyviksillä on tausta ja tunteet, pahikset ovat tunteettomia ja fanaattisia juonittelijoita tai tappokoneita – ja jos päähenkilöinä on naisia, he ovat aina nuoria, hoikkia ja hyvännäköisiä. Kaikki ovat ehdottoman varmoja asiastaan. Pahikset tulevat yhä useammin ulkomailta, vaikka kaiken takana saattaakin olla draamallisten keinojen takia kuka tahansa.

Sarjassa toiset ovat tasa-arvoisempia ja arvokkaampia kuin toiset ja siksi uhrattavissa. Ihmiset ovat välineitä tietyn asian saavuttamiseksi. Kun Jack Bauerin vaimo paljastuu olevansa raskaana ja raiskattu – tässä järjestyksessä – olin varma, että hänen täytyy kuolla, kuten kävikin toistakymmentä jaksoa myöhemmin. Useassa kohdin juonenkäänteet ja varsinkin henkilöiden motiivit, jotka aiheuttavat nämä käänteet saivat aikaan epäuskoisia naurahduksia ja pään pudistelua.

Ensimmäisellä kaudella ehdoton auktoriteetti ei ole vielä pyhä “Mr. President”, vaan vasta presidenttiehdokkaaksi pyrkivä, musta senaattori David Palmer. Niinpä Jack ei pääse vielä alussa laukomaan “Jees, mistö president” -lausettaan, mutta jatkossa sitäkin enemmän. Senaattori Palmer on tietenkin kaiken yläpuolella oleva, leuka pystyssä ja ryhdikkäänä kaiken selvittävä oikeamielinen suurmies, jonka ympärillä juonitellaan jatkuvasti. Jatkossa presidentti Palmer tietenkin salamurhataan.

#televisiosarja