• Marko

Peter James: Kiistaton todiste (2019)

Woohoo! Dekkari, jossa keissinä on todistaa Jumalan olemassaolo! Kirjoittajana miljoonia myynyt menestyskirjailija, joka ei ole Dan “kökkö” Brown! Kuinka pirteää, omaperäistä ja filosofista! “Parasta mitä Da Vinci -koodin jälkeen on julkaistu”, hehkuttaa etukannessa Lee Child.

Paitsi ettei ole. Mitä ihmettä Jack Reachereiden kirjoittaja Lee Child oikein horisee? Toivottavasti kommenti oli sarkasmia. KAIKKI mikä on kirjoitettu Da Vinci -koodin jälkeen on parempaa kuin Da Vinci -koodi, mukaan lukien kaikkien maailman pöytälaatikkokirjailijoiden hengentuotokset. KAIKKI.


“Ross tuijotti pastoria ja yritti ymmärtää kuulemaansa.”

Suuryritys haluaa tahkota Jeesuksen DNA:lla miljardibisnestä. En ole kyllä ihan varma, mietitäänkö tällaisia asioita kovin aktiivisesti eri lääkeyhtiöiden hallituksissa, mutta kirjassa näin tehdään, vaikka samalla pitää suunnitelman tieltä murhata muutamia henkilöitä. Tietysti päähenkilö, toimittaja Ross Hunter on sen verran pätevä mies, että välttää ammattitappajien väijytykset useammallakin mantereella ihan tuosta vaan. Samalla hän löytää sekä Graalin maljan että Jeesuksen hampaan.

Toinen pahis on tietenkin – tietenkin! – saarnaaja, joka pitää “kiiltävistä autoista”. yksityislentokoneista ja uskonsisarista vuoteessaan. Todisteet Jeesuksesta kun tietenkin uhkaavat uskonnon varjolla tehtävää halleluja-bisnestä. Ja arvatkaapa minne Jeesus palaa? Holy-woodiin tietenkin, jossa Jeesuksen jälkeläinen tekee uraa kolmannen luokan silmänkääntäjänä! Hoh hoijaa.

“Ross siemaisi oluttaan. Hän ei voinut vieläkään käsittää, että meneillään oleva keskustelu tapahtui oikeasti.”

Ross on todella pätevä kaveri välttämään toistuvat murhayritykset, mutta taantuu suorastaan pikkulapsen tasolle, kun puhe kääntyy “isoihin” asioihin, joista luennoidaan mukafilosofisesti – eli uskonnollisesti – kuin lukijakin olisi vähä-älyinen. Vaikka hänen pitäisi olla huipputoimittaja, hän ei osaa kyseenalaistaa mitään satuja, joita hänelle syötetään. Kuka tai mikä pisti kaksi atomia törmäämään ja aiheuttamaan alkuräjähdyksen? Miten tiede selittää tämän? Ja jos tiede ei voi selittää tätä, sehän tarkoittaa, että Jumalan täytyi tehdä se! Kirjan ytimessä on täysin virheellinen ajatuskulku, että jos tiede ei voi selittää jotain, niin se muka todistaisi Jumalan olemassaolon. Hoh hoijaa ja hallelujaa.

Samoin Ross on täysin käsi naisten kanssa.

Olen muistaakseni lukenut pari Peter Jamesin kirjaa aikaisemmin, yhden vieläpä tässä kuussa, mutten muista niistä yhtään mitään. Sinänsä mies on siis oikein ammattitaitoinen, persoonaton dekkarikirjailija, jollaiset ovat nykyään kovassa muodissa. Mielestäni jumalatonta tässä kirjassa ei ollut mikään muu kuin että joku julkaisee tällaista roskaa ja vieläpä tiiliskiven laajuisena. Miksi ihmeessä tällaista kioskikirjallisuutta pitää venyttää Dostojevskin mittoihin? Onko maailma täynnä masokisteja? Ja olenko minä yksi heistä, koska juuri suoritin tämän?

“Elämä oli tosi ihmeellistä, hän totesi kyynisesti.”