• Marko

The Painted Bird -elokuva (Tsekki 2019)


Viime vuosien odotetuin tsekkielokuva The Painted Bird (alkuperäisnimi Nabarvené ptáče) ei ole elokuva kaikille. Jerzy Kosińskin samannimiseen, osin omaelämäkerralliseen romaaniin perustuva lähes kolmituntinen elokuva sijoittuu epämääräiseen paikkaan Keski- ja Itä-Euroopassa, jossa yksin jäävä nuori poika vaeltelee kylästä ja kovasta kohtalosta toiseen. Poikaa syytetään muun muassa noidaksi, mustalaiseksi ja juutalaiseksi ja häntä kohdellaan sen mukaisesti. Toiseen maailmansotaan sijoittuva elokuva on täynnä vihaa ja väkivaltaa vaikkei sodasta ole välillä tietoakaan, ja vain harvoin kukaan vaivautuu kohtelemaan vaeltavaa orpoa ihmisenä. Poikaa käytetään seksuaalisesti hyväksi kummankin sukupuolen toimesta, hänet heitetään paskalammikkoon, hän todistaa perheväkivaltaa, eläimiin sekaantumista ja insestiä ja lopulta hän oppii myös tappamaan päästäkseen eroon hyväksikäyttäjistään.


Tsekkiläisen Petr Kotlárin uskottavan vähäeleisesti esittämän orpopojan kohtaamille ihmisille käy harvoin hyvin. Heitä ammutaan, heidän silmiään kaivetaan päästä, erään "vapaamielisen" naisen vaginaan työnnetään pullo ja potkaistaan perään, tämän miesystävä hirttää itsensä ja niin edelleen. Kun poika löytää ikäisensä, kuolemaisillaan olevan pojan ryömimässä maassa, mitä hän tekee? Ottaa pojan kengät. Samoin hän etsii ammuttujen juutalaisten matkalaukuista syötävää välittämättä ympärillään makaavista ruumiista. Elokuva ei sorru taide-elokuvamaiseen symbolismiin tai teennäisyyteen, vaan kaikki esitetään brutaalin graafisesti ja nuoren pojan näkökulmasta. Ei ihme, että elokuvafestivaaleilla herkempiä katsojia on lähtenyt joukoittain esityksistä.


Lähin vertauskohta Painted Birdille on neuvostoliittolainen klassikko Tule ja katso. Tässäkin elokuvassa puhutaan vähän ja asiat nähdään nuoren pojan näkökulmasta. Kun itse päähenkilö sanoo jotain - hevoselle, ihmisille hän ei puhu sanaakaan - katsoja melkein hätkähtää.

Mustavalkoisen elokuvan maailma on rosoinen myös visuaalisesti. Joka paikka on täynnä likaa ja mutaa, ja ihmiset ovat ryppyisiä ja lihallisia. Tämä pätee myös kansainväliseen näyttelijäkaartiin. Mukana ovat muun muassa Harvey Keitel, Stellan Skarsgård, Udo Kier ja Julian Sands. Barry Pepper, joka esitti Pelastakaa sotamies Ryanissa tarkka-ampujaa, on tällä kertaa venäläinen tarkka-ampuja, joka kostaa toveriensa kuoleman tappamalla aamuun herääviä kyläläisiä orpopojan toimiessa hänen tähystäjänään.


Elokuvassa puhutaan tsekin lisäksi saksaa ja fiktiivistä yleisslaavia. Ainoa häiritsevä asia dialogissa oli minulle se, ettei Harvey Keitelin esittämä venäläinen pappi tuntunut kuulostavan Harvey Keitelilta. Vasta myöhemmin luin, että Keitelkin todella puhui "slaavilaisen esperantonsa" itse. Elokuvaa varten kehitettiin oma kieli, koska sitä ei haluttu paikantaa romaanin tapaan mihinkään tiettyyn maahan. Onneksi ohjaaja-tuottaja Václav Marhoul piti päänsä eikä kuvannut elokuvaansa englanniksi, kuten useimmat tuottajat - jopa ranskalaiset - olisivat halunneet. Elokuvan nähtyään on mahdotonta ajatella, että se olisi yhtä vaikuttava englanniksi puhuttuna. Todella vähäpuheisessa elokuvassa esimerkiksi Skasgårdin saksalainen sotilas ei puhu lainkaan ja Pepperin venäläissotilaskin sanoo vain yhden lauseen lopetettuaan siviilien ampumisen: "Silmä silmästä." Nämä kaksi eri puolen sotilasta kuuluvat niihin harvoihin ihmisiin, jotka suhtautuvat poikaan inhimillisesti.


Puolalaislähtöisen kirjailijan maailmankuuluun romaaniin perustuvan romaanin filmatisoinnille ei saatu rahaa populistien hallitsemasta Puolasta, jossa kirja on pitkään kuulunut kiellettyjen kirjojen listalle. Kiellon taustalla on se, ettei se perustu kokonaan kirjailijan omiin kokemuksiin ja toisaalta se "mustamaalaa" puolalaisia vaikkei edes sijoitu Puolaan. Puolalaispopulistien mielestä siis fiktiivinen, fiktiiviseen paikkaan sijoittuva tarina mustamaalaa puolalaisia.


Kirjan ja elokuvan nimi tulee maalaisten vanhasta tavasta maalata pyydystämänsä lintu ja päästää se vapaaksi. Maalattu lintu on erilainen, vieras elementti ja siis vihollinen, ja siksi parvi hylkii sitä ja lopulta nokkii sen kuoliaaksi.

The Painted Bird ei ole sotaelokuva tai tarina holokaustista, vaan valitettavan ajankohtainen kertomus ennakkoluuloista, vihasta ja tietämättömyydestä. Se on brutaali odysseia julmuudesta ja väkivallasta, johon tällainen typeryys johtaa.
112 views